OSA II
TAKSILIITTO JA KELA
KAHDEN KAUPPA – KOLMANNEN KORVAPUUSTI
TAKSILIITON LAATU – OUTOLINTU LAATUTAIVAALLA
TtM Jaana Suveri
Taksiliiton laatu
Outolintu laatutaivaalla
Suomen Taksiliitto on tunkeutumassa kovin ottein kyynärpäineen suomalaisen taksiyrittäjän arkeen. Kädessään sillä on taksialan Tutka-laatu, jonka se tiedotteessaan kertoo olevan alakohtainen laatujärjestelmä.
Suomen Taksiliitto antaa selitykseksi sen, että ala on rakenteeltaan erikoislaatuinen ja siksi sen laatu on räätälöitävä sille erityiseksi – alakohtaiseksi. Kela-ajojen saannin ehtona oleva Taksialan laatusopimus on kummajainen kokonaisuutta tarkasteltaessa.
Toimenpiteen laadun yleissääntö on se, että se ei ole toimialakohtainen vaan yleinen luonteeltaan. Moni yritys kokee tämän seikan vaikeaksi ja verkkosivuilta saa lukeakseen, kuinka laatujärjestelmät ovat kuin asiantuntijavetoisesti ylläpidettävän ISO tai sisäisesti ohjattavan EFMQ:n kaltaisia. Tällöin ne eivät ole kansainvälisien laatujärjestelmien mukaisia, vaan ne ovat jotakin muuta.
Millä tasolla Suomen Taksiliiton Laatukeskuksen toimenpiteen Tutka-laadun sertifiointi on? Sitä emme tiedä, mutta tämän verran tiedämme:
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 16.3.2005 raportin: Taksialan laatujärjestelmän kehittäminen Suositus. Ote raportista:
…Tämä järjestelmä on suunniteltu yhteensopivaksi ISO 9000 ja EFQM -laatujärjestelmien kanssa siten, että alan laatujärjestelmää täsmentämällä siitä voidaan edetä sertifioituun ISO 9000 -järjestelmään…
Suomen 9000 taksiyritystä ovat pääsääntöisesti pieniä muutaman auton yrityksiä, joilla ei ole monimutkaista organisaatiota. Yhdessä ne eivät ole yritys tai yritysorganisaatio, joille olisi räätälöitävissä jokin erityinen kattava toimenpiteen laatujärjestelmä-toiminnanohjausjärjestelmä.
Suomen Taksiliiton Tutka-laatujärjestelmä on edelliseen verrattuna kysymyksenalainen, kuten on toimenpiteen laadun nimissä taksiautoilijan tai kuljettajan pakottaminen siviilioikeudelliseen laatusopimukseen. Laatusopimus olisi itseasiassa tutkittava lainopillisesti miten se suhteutuu taksiyrittäjän työnlainsäädännön mukaiseen työnjohto-oikeuteen ja työntekijän ja taksiyrittäjän välillä vallitsevaan työsopimukseen, joka noudattaa työsopimuslakia ja liittotasolla laadittua työehtosopimusta.
Erikoislaatuinen vai ei
Taksialan laatujärjestelmän kehittäminen Suosituksessa kirjoitetaan että:
”Taksialan erityispiirteistä johtuen raportissa on päädytty suosittelemaan toimialalle räätälöityä laatujärjestelmää. Suositeltavaa olisi, että kaikki alalla toimivat noudattaisivat laadun peruskriteereitä…”
Taksiyrittäjyys on osa liikenne- ja kuljetusalaa. Taksiyrittäjyys on erityislaatuinen siksi, että sen toimintaa säätelee taksilaki ja rajattu yrittäjyysvolyymi ja taksojen määrittely. Sitä ei tee erikoislaatuiseksi työn sisältö, koska kaikkien alojen yritykset ovat erityislaatuisia työnsä sisällön vuoksi. Emme voi asettaa yhtä yrittäjyyslajia erikoisasemaan toiseen nähden. Joko kaikki yritykset Suomessa ovat erityislaatuisia tai siten niistä yksikään ei ole sitä. Tämä taas ei pois sulje sitä, että kukin yritys on yksittäinen kokonaisuus, jolla on oma tapansa toimia. Taksiyritykset kehittyvätkin omalla sarallaan yhteiskunnan määreiden mukaan, yritysolosuhteiden ja maantieteellisten erojen vuoksi, kuten kaikki yritykset tekevät. Ne ovat yksilöitä, joiden omistajilla on kykyä ja tahtotilaa kasvaa mikäli mahdollisuus tulee.
Säätelystä huolimatta muutamat maamme taksiyrityksistä ovatkin nousseet yhden auton yrittäjyydestä konserneiksi, joissa toimii niin omaa kalustoa, kuin leasing-ajoneuvoja, kuin myös alihankkijoita. Jotkut henkilöliikenteen yritykset taas ovat menettäneet liiketoimintaa. Muutos, varsinkin kasvu, on usein hidasta, sukupolven mittaista toimintaa, mutta sitä tapahtuu ja se on aina yrityskohtaista.
Joskus prosessi on nopeaa. Ajokohteet voivat vähentyä tai loppua, kuten esimerkiksi taksien osalla voi tapahtua. Kunnat kilpailuttavat oman toimensa yhteydessä ostettavia ajopalveluja ja yritykset kilpailevat niistä tarjoamalla palvelujaan. Joskus joku menettää ja joku saa uutta toimintaa. Säätely alalla ei siis estä kilpailua. Taksiala ei tälläkään tavalla ole erityislaatuinen asiaa tarkemmin tutkittaessa.
Kenelle standardi hyödyksi
Mikään ei siis todista sen puolesta, että ala tarvitsisi erityisen räätälöidyn laatusertifikaatin, koska taksiliiketoimi on kiinnityksissä yhteiskuntaan ja kansantalouteen, kuten mikä tahansa yritystoiminta. Se tuottaa liikevaihdon, palvelurakenteen ja on elinkeino.
Mikäli kasvavassa ja kehittyvässä liikennöinnin yrityksessä toimenpiteen laatua ei ole määritelty ja standardoitu, sikäli kun sekaannusten määrä alkaa kasaantumaan virheiksi, jotka heijastuvat asiakasrajapintaan, on syytä harkita vakavasti sertifiointia. Taksialan taksiyrittäjille luontainen laatujärjestelmä on esimerkiksi ympäristöpainotteinen ISO 14001 standardin mukainen sertifiointi.
”99” prosentilla Suomen taksiyrittäjistä ei kuitenkaan ole tarvetta ISO standardien kaltaisille tai niihin päivitettävissä oleville laatujärjestelmille. Pienyrittäjälle riittää hyvin seurata Taksilain laatumääriettä. Se antaa hyvän viitekehyksen niin yritystoiminnalle kuin asiakkaan kohtaamiselle.
Kuten suurille yrityksille, niin pienillekin yhden auton yrityksille asiakkaan arvio yrityksen tuotteiden tai palveluiden laadusta kilpailijaan verrattuna on toimintaan eniten vaikuttava tekijä. Siksi on outoa, että Taksialan laatujärjestelmän kehittäminen työryhmä esittää vuonna 2005: ”…Seuraava taso laatujärjestelmässä on tilauskeskuksen tai autoilijoiden keskinäisen yhtiön oma laatujärjestelmä…”
9000 Suomalaisen taksiyrittäjän yhteinen yritys on hullunkurinen ajatus jo siksi, että toimenpiteen laatu laaditaan yhtä yritystä ajatellen, mutta myös siksi, että kukin autoilija on kilpailutilanteessa toiseensa nähden, vaikka asiaa ei edes siten mieti. Yhteiskunnan korvaamien kuljetusten tarjouttaminen on tuonut kilpailun alalle. Kuinka nämä voisivat liittyä yhteen yritykseen ja yhteen ja samaan toimenpiteen laatuun, kun kerran kuvitteellisen yhteisyrityksen ulkopuolella ne olisivat kilpailusuhteessa päivittäin toisiinsa nähden.
Laatu on aina kiinnityksessä asiakkaaseen
Toimenpiteen laatu ja asiakas kulkevat käsi kädessä. Kyse on imagosta, kilpailuedusta ja oman toiminnan virheellisyyksien tapahtumisen estämisestä ja toiminnan parantamisesta, kehittämisestä. Siksi Taksiliiton Tutka-laadun suhteen on hyvä tarkastella sitä, kuka on kenenkin asiakas ”yhteisiin laatukriteereihin nähden”.
Taksiyrittäjän ns. normaali asiakas ei ole Suomen Taksiliiton asiakas, eikä ajovälityskeskuksenkaan asiakas.
Suorakorvausmenettelyssä taksiyrittäjän asiakas, on sen sijaan samalla KELAN ja tilauskeskuksen asiakas.
Puhtaat B2B (business two business) asiakkuudet alalla ovat Taksiliiton ja Kelan välillä, Taksiliiton Yrityspalvelu Oy:n maksuvälityskeskuksen ja ajovälityskeskusten välillä sekä niiden, että taksiyrittäjien välillä. Taksiyrittäjän datajärjestelmään liittymisen myötä syntyy taksiyrittäjälle edellisten lisäksi maksuliikennettä Soneran ja Semel Oy:lle.
Kullakin osapuolella yllä olevassa arvoketjussa voi olla oma laatujärjestelmänsä, mutta se ei voi siirtyä toiselta toiselle sopimuksin. Sen sijaan B2B asiakkuudessa voi vallita erilaisia siviilioikeudellisia sopimuksia, joilla voidaan asettaa ehtoja toiminnalle ostajasta, palvelun tai tuotteen toimittajan suuntaan.
KELAN ja Suomen Taksiliiton runkosopimuksen mukaan taksiautoilijoita voidaankin pakottaa teknologian antamin keinoin alistumaan pyramiditalouden alaportaaksi ehdollistamalla taksiyrittäjät ja näiden kuljettajat ajomahdollisuuksien saamiseen laatusopimuksen voimin. Sanktioita jakavat välityskeskukset, väline on datan saanti kuljetuksista. Pyramiditalouden välineet ovat paljastuneet.
Tätä vasten on ymmärrettävää, että ajovälityskeskukset koettavat Ruotsin mallin mukaan tunkeutua taksiautoilijoiden yrityksiin pakottaen omat liikemerkkinsä esiin takseissa ja yhtenäistämällä autoväritystä sekä kuljettaja-asustusta samasta syystä. Asiasta tekee järkyttävän se, että Taksiliitto, jonka tehtävänä on olla taksiyrittäjien edunvalvoja, on laadun nimissä ryhtynyt ajamaan omaa etuaan tällä tavalla.
Kahden kauppa ja suuri korvapuusti
On selvää, että laatu on savuverho liiketoiminnallisen nurkanvaltauksen nimissä. Voimme vain arvata mitä tapahtuu kilpailun vapauduttua säätelystä kokonaan tai osittain.
Kelalle, Suomen Taksiliitolle ja ajovälityskeskuksille tilanne on mitä antoisin, jos automäärä esimerkiksi kasvaisi kolmanneksella. Nykyisen hinnoittelun lopettaminen toisi näille lisää etuja, kuten työehtosopimuksen poistuminen. Pakolliset datamaksut ja ale-hintaiset KELA-kuljetukset sen sijaan iskevät suoraan taksiyrittäjään ja hänen työntekijöihinsä.
Laatua ajatellen kannattaa kerran vielä kurkistaa naapurimaahamme Ruotsiin. Siellä taksiyrittäjien voittomarginaali on koko 2000-luvun ollut alle 2,3 % liikevaihdosta. Kuinka paljon pitää taksia ajaa, että raha riittää kaluston uusimiseen ja palkkoihin mainitun prosenttilukeman turvin.
Kuvat Kuvaavat pyramiditaloutta (klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)
TtM Jaana Suveri